keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Opetusmateriaali

Esimerkki- ja virikekuvia



Didaktista pohdintaa

Valitsin kuudennen luokan siksi, että asiaa tutkittuani totesin, että saranan käyttö on kuudennella luokalla uutena tuleva asia. Kuudesluokkalaisilla on jo tarvittavia taitoja rasian suunnitteluun ja valmistamiseen. Heillä on melko hyvät käsitykset omista taidoistaan ja kyvyistään. Uskon työn olevan myös motivoiva ja kasvattava kun tuote suunnitellaan ja tehdään jollekin toiselle. Samalla oppilas joutuu miettimään toisen ihmisen mieltymyksiä ja makua sekä pohjaamaan suunnittelunsa sille. Tavoitteena on saada oppilas oppimaan sen miten sarana kiinnitetään ja mitä kaikkea saranan kiinnittämisessä on otettava huomioon. Oppilas suunnittelee ja valmistaa tuotteen toiselle henkilölle ja ottaa sen huomioon suunnittelussaan. Oppilas tutustuu myös verhoilemiseen.  Tavoitteena on tutustua yhteen (uuteen) puuliitokseen sekä ottamaan huomioon siihen liittyvät asiat ja kriittiset kohdat. Oppilaan on myös harjoiteltava tarkkuutta, jotta liitokset onnistuvat ja rasia toimii.

Tavoitteena on myös ottaa suunnittelu ja nimenomaan toiselle henkilölle suunniteltava tuote keskeiseen osaan. Suunnittelussa myös kiinnitetään huomiota siihen, että värit, kuvio ja kangas luovat eheän kokonaisuuden. Kirjonta on jo kuudesluokkalaisille jo ennestään tuttua mutta oman kuvion suunnittelu on aina oppilaille motivoivaa. Korurasian valmistuksessa ja suunnittelemisessa oppilas myös joutuu miettimään mitä pitää ottaa huomioon kun yhdistetään kangasta ja puuta. 

Valitun tekniikan tavoitteita on tutustua yhteen puunliitosmalliin ja opetella tekemään se. Tekniikat valikoituivat sen mukaan, mikä rasian valmistuksessa on järkevää. Myös materiaalin valinta vaikutti osaltaan tekniikoiden valintaan. Kirjonta on vanha ja mielestäni monipuolinen osa käsitöitä, joten se oli kiva yhdistää projektiin. Yhtä hyvin rasian kannen voisi painaa kankaanpainamisen menetelmillä tai esimerkiksi applikoida kankaaseen jotain. Kirjotut korurasiat ovat myös osaltaan vanha kaunis perinne, jota on kiva viedä eteenpäin oppilaille ja oppilaiden omaa suunnittelua siihen yhdistäen. Uskon, että näin saadaan moderneja verisoita vanhasta klassisesta mallista. 

Mahdollisia ongelmakohtia ja haasteita voivat olla rasian valmistuksessa mm. saranoiden kiinnittäminen, palojen sahaaminen niin suoraan, että ne saadaan hyvin koottua rasiaksi. Myös kankaan taittelussa on omat hankaluutensa, jotka on hyvä tiedostaa ja olla tarkkana kangasta kiinnitettäessä. Lisäksi opettajan on ohjattava oppilaita, niin, etteivät he suunnittele rasioista liian suuria eivätkä suunnittele liian vaikeita tai monimutkaisia kuvioita omaan kirjontakuvioonsa omaan taitotasoonsa nähden. Rasian voi toki toteuttaa jollakin muullakin liitoksella, jolloin oppilaan oma osuus lisääntyy. Valitsin tämän liitoksen, koska sitä suositeltiin hyvin oppilaille sopivaksi ja melko helpoksi. Opettajan on hyvä olla skarppina, jotta hän tietää, millaisia rasioita oppilaat ovat suunnittelemassa ja valmistamassa, jotta hän voi puuttua mahdollisiin ongelmakohtiin jo hyvissä ajoin.  

Eriyttää voi mm. kirjontakuvion monimutkaisuudella sekä rasian koossa. Myös rasian reunoihin voi voi maalata mahdollisesti jotain, joka sopii rasian kokonaisilmeeseen. Korurasiaan voi myös tehdä pehmusteet sisäpuolelle. Tätä ideaa voisi käyttää hyväkseen vaikka puutyökerhossa, jos oppitunneilla tuntuu aika loppuvan kesken.
Käsitöissä koen, että oppilaat myös eriyttävät myös itse itseään suunnittelusta lähtien. Opettajan rooli on tärkeä, jotta jokainen suunnittelee omaan taitotasoonsa nähden sopivan työn. Opettaja voi myös eriyttää projektin teon aikana oppilaan tilanteen mukaan. Jos joku on valmis nopeammin kuin muut voi korurasiaan tehdä vaikka korun yllätykseksi lahjan saajalle. 

Projektin voisi integroida historiaan tai äidinkieleen tai uskontoon. Uskonnossa voitaisiin miettiä lähimmäistä ja sitä miten lähimmäisiä voi huomioida. Äidinkielessä voidaan kirjoittaa prosessikirjoituksella tarina lahjansaajasta ja kirjoitus voitaisiin liittää osaksi lahjaa.

Tuntisuunnitelmat

Tuntisuunnitelmat (8 x 2t)

Tunti 1:
~30-45 min Opettaja esittelee valmistettavan työn kertomalla mitä tehdään ja miten tehdään. Opettaja voi halutessaan näyttää kuvia valmiista korurasioista oppilaille, jotta heillä olisi jonkinlainen käsitys korurasian koosta ja mallista. Voidaan myös katsoa mille kankaalle kuva kirjotaan, jotta oppilas voi ottaa sen kuvion suunnittelussaan huomioon. Oppilaan pitää myös huomioida kuvion koko rasian kokoon. Opettajan pohjustettua työn, hän antaa oppilaille kotiläksyksi suunnitella kankaalle kirjottavan kuvion. Koru/säilytysrasia on lahja ja suunniteltavan kuvion on oltava lahjan saajalle mieluinen sekä kuvastettava lahjan saajaa jollakin tavalla. Opettaja käy läpi sahauksen vaiheet ja ongelmakohdat sekä kertaa työturvallisuusasioita. Opettaja havainnollistaa katkaisusahan käyttöä.

~30-45 min Oppilaat saavat suunnitella korurasiansa koon ja laskea sen, kuinka paljon vaneria he tarvitsevat rasiaansa varten. Opettaja leikkaa sirkkelillä vanerista oppilaan tarvitseman määrän vaneria ja ajaa sirkkelillä uran toiseen reunaan. Oppilas saa sahata rasian reunapalat itse pitkästä palasta vaneria. 

~15 min siivous ja läksystä muistuttaminen. Käydään nopeasti läpi mihin päästiin ja mistä seuraavalla tunnilla jatketaan. 

Tunti 2:
~30 min Esitellään ryhmässä omat suunnitelmat. Kerrotaan kenelle tehdään ja millainen tuote. Miksi on valittu juuri tämä kuva. Pohditaan yhdessä mitä ongelmakohtia voi tulla tai mitä ideoita voisi käyttää hyväkseen kuvion toteutuksessa. Opettaja selittää miten pohja tehdään vanerista ja miten pohjan liitokset muodostuvat sekä muistuttaa ja kiinnittää huomiota työturvallisuuteen. 
 
~45 min Oppilaat jatkavat sivujen sahaamista ja aloittavat pohjan. Pohja mitataan ja piirretään vanerille suorakulmaa ja viivoitinta apuna käyttäen. Oppilas sahaa pohjan huolellisesti ja tarkasti pistosahan avulla. Voidaan yhdessä tunnin aikana käydä läpi pistosahan käyttö ja ongelmakohdat kun pohjalevyä sahataan. 

~15 min Käydään nopeasti läpi mihin päästiin ja mistä seuraavalla tunnilla jatketaan. Siivous ja työkalujen paikoilleen laittaminen. 

Tunti 3:
~20 min käydään läpi rasian rakennetta ja siten miten se kootaan. Tarvitseeko kenties pohjaa hioa, jotta se sopii uriin paremmin ja istuu nätisti? Opettaja voi näyttää miten paljon liimaa tarvitaan ja miten porataan alkureiät pieniä nauloja varten. Lisäksi opettaja näyttää ristimitan tarkistamisen.

~50 min rasian valmistusta. Pohjan ja mittojen tarkistaminen. Kokoaminen, liimaus, poraaminen, naulaaminen.

~15 min siivous ja tarvikkeiden ja työkalujen paikoilleen laittaminen. 

Tunti 4:
~15-20 min Käydään yhteisesti läpi kannen valmistusta. Mitä pitää ottaa huomioon, kun yhdistää kangasta ja puuta? Mitä reunoille pitää tehdä? Mitä tapahtuu jos puun reunat ovat terävät? Jokainen saa laskea ja miettiä minkä kokoinen kannen tulee omassa rasiassa olla. Hiomisen läpikäyminen ja sen muistuttaminen mieliin. Opettaja näyttää mallia. 

~55 -60 min jatketaan rasian valmistusta sekä valmistetaan kansi. Kansi valmistetaan laudasta. Oppilas mittaa, merkitsee ja sahaa rasian kannen. Kansi voidaan myös valmistaa vanerista, mutta hieman raskaampi saadaan kun se valmistetaan laudasta. Kannen sekä rasian reunojen hiominen ja pyöristäminen. 

~15 min Käydään nopeasti läpi mihin päästiin ja mistä seuraavalla tunnilla jatketaan. Siivous ja työvälineiden paikoilleen vienti. 

Tunti 5:
 ~30 min saranan kiinnitys. Käydään yhteisesti läpi: ruuvien apureikien poraaminen, oikean kokoisten ruuvien valitseminen, ruuvien ruuvaaminen sekä saranan kiinnittäminen. 

~45 min Oppilaat saavat jatkaa omien rasioidensa valmistusta. Oppilaat auttavat toinen toisiaan pohtimaan miten saranat kiinnitetään (opettajan valvovan silmän alla…). Hiomista tarpeen mukaan.

~15 min Käydään nopeasti läpi mihin päästiin ja mistä seuraavalla tunnilla jatketaan. Siivous ja työvälineiden paikoilleen vienti.

Tunti 6:
~15 min Katsotaan pareittain missä vaiheessa oppilaiden työt ovat. Oppilaat saavan arvioida toistensa töitä ja pohtia ovatko rasiat valmiita maalaamista varten. Maalaamisen ongelmakohtien ja huolellisuuden sekä välineiden puhdistuksen läpikäynti. Välihionta ja uudelleen maalaaminen, jos tarpeen.

~60 min Saranan irrottaminen ennen maalaamista. Rasian ja kannen pohjan maalaaminen, välihionta jos tarpeen sekä uudelleen maalaaminen. 

~15 min Käydään nopeasti läpi mihin päästiin ja mistä seuraavalla tunnilla jatketaan. Siivous ja työvälineiden puhdistus sekä paikoilleen vienti.

Tunti 7:
~20 min muistutetaan, mm. näyttämällä, mieliin kirjontapistot; mitä pistoja ja miten ne tehdään. Oppilaat saavat pareittain miettiä omiin kuviinsa parhaiten sopivat pistot. 

~50 min Kankaiden valitseminen ja leikkaaminen, opettaja ohjeistaa ja muistuttaa leikkaamisesta; mistä kohtaa kangasta, miten saa leikattua suoraan, miten paljon kangasta kanteen tarvitaan? Leikataan oikean kokoinen vanu. Kirjontaa ja kankaan reunan huolittelu koneella. 

~15 min Käydään nopeasti läpi mihin päästiin ja mistä seuraavalla tunnilla jatketaan. Tarkistetaan onko kaikki saaneet kangasosion valmiiksi. Siivous ja työvälineiden (mm. ompelukone) pakkaaminen tai paikoilleen vienti.

Tunti 8:
~20-25 min Opettaja näyttää kankaan kiinnittämisen niittipyssyllä. Käydään samalla läpi vanun liimaaminen kanteen, kankaan reunojen asettelu ja kankaan niittaamisen kriittiset vaiheet. 

~45-50 min Oppilaat saavat kiinnittää kankaat rasian kanteen. Kun kangas on paikoillaan, ruuvataan saranat paikoilleen. Tarkistetaan työ, sekä opettaja että oppilas arvioivat työn.

~15 min siivous ja työvälineiden paikoilleen vienti. Yhteisesti valmiiden töiden arviointia ja ihailua. 

Projektisuunnitelma & tavoitteet

Projektin aihe on äitienpäiväksi tai jouluksi valmistettava korurasia. Ajatuksena on miettiä toista ihmistä sekä sitä, mistä toinen pitää. Tavoitteita ja sisältöjä ovat mm. tutustua yhteen puuliitokseen sekä siihen liittyviin asioihin. Opetellaan tarkkuutta, jotta laatikko saadaan onnistumaan ja liitokset osumaan. Harjoitellaan kirjontaa ja suunnitellaan oma kuvio, joka kirjotaan kankaalle. Tutustutaan siihen, mitä pitää ottaa huomioon kun yhdistetään kangasta ja puuta. Oppilas saa miettiä myös tuotesuunnittelua rasian kankaan, kuvion sekä värin osalta.

Oppilasta motivoidaan mm. sillä, että hän saa miettiä, millaisista asioista äiti/mummi/sisko/tms. kenelle rasian tekee, pitää ja millaisten asioiden säilytykseen oppilas haluaa rasian suunnitella. Motivointiin voidaan käyttää myös erilaisia kuvia valmiista rasioista sekä vanhoista perinteisistä rasioista. 

Yhteisöllinen oppiminen otetaan huomioon siten, että oppilas saa esitellä oman tuotesuunnitelman muulle ryhmälle. Oppilaat saavat pohtia etukäteen mitä ongelmia totutuksessa saattaa tulla ja miten ne voidaan ratkaista. Oppilas saa auttaa pariaan tai kaveria tunnin/tuntien aikana sekä tekee yhteistyötä tuotteen valmistuksen ja suunnittelun aikana. Oppilas saa suunnitella itse osan omasta tuotteestaan. Jokainen oppilas saa kotitehtäväksi haastatella/selvittää millaisista asioista rasian saaja pitää sekä suunnitella kirjottava kuva sen perusteella. Tavoitteena on saada oppilas työskentelemään itsenäisesti ja pyytämään reippaasti apua sitä tarvitessaan. Opettajan johdolla käydään läpi eri työvaiheita aina ennen uuden työvaiheen aloittamista. Opettaja myös näyttää oppilaille tekniikat ja mm. oikeat työvälineet ja niiden käytön työn edetessä.

Työturvallisuudessa kiinnitetään huomiota huolellisuuteen sekä harjoitellaan työturvallisuutta työvälineiden, koneiden ja laitteiden käytössä. 

Oppilaan oman suunnittelun ohjaaminen: Oppilas saa suunnitella kankaalle kirjottavan kuvion sekä valita minkä mallisen (neliö, suorakaide) rasian hän haluaa valmistaa. Opettaja ohjaa oppilaan suunnittelua tarpeen vaatiessa oppilaan taitotason mukaisesti.

Työvälineinä: saha, sirkkeli (opettaja ajaa uran valmiiksi puuhun tai vaneriin), porakone, ruuvinväännin, niittipyssy tai pieniä nauloja, ompelukone, neula, sakset. 

Materiaalit: vaneria (paksuus sen mukaan mitä löytyy), kannen voi halutessaan valmistaa laudasta, liimaa, pieniä nauloja reunojen kiinnittämistä varten, 2 saranaa, ruuveja saranan kiinnitykseen, kangasta, vanulevyä, helmilankaa, neula.

Opettaja arvioi suunnittelua, työskentelyä sekä valmista tuotetta. Oppilas saa arvioida prosessin, omaa työskentelyään sekä lopputuloksen. 

Tavoitteet
Oppilaan tiedot ja taidot - saranointi, kirjonta, verhoileminen, sahaaminen, liimaaminen, pintakäsittely.
Suunnittelun taidot - käytännöllisyys, toimivuus, saajansa näköinen sekä saajalleen soveltuva tuote, yksityiskohdilla rikastaminen.
Työskentelyn taidot - kokonaisen käsityöprosessin hallinta ja ymmärtäminen, työtilan siisteys, turvallisuus, ohjeiden mukaan toimiminen.
Kasvamisen taidot – vastuunottaminen yhteisistä asioista ja työympäristöstä. Halu ja taito suunnata toimintaa palautteen avulla. Oman työn arvostaminen. Itsearvioinnin taidot. Työturvallisuus. 
* Huovila, Hintsa & Säilän (Kirja käsityöstä 2010, 17) suunnittelun nelikentän mukaan.

KäPOP KSP1 Kurssityö



Alakoulun yhdistetty ts & tn- projekti


Käsityöopintojen kurssityö. Toivon, että siitä on iloa myös muille!

tiistai 8. tammikuuta 2013

Valmis vene?

Vene on vihdoin valmis. Ehkä. Tein sille jo pintakäsittelyn mutta jäin miettimään vielä puomia ja purjetta, ainakin... Saa nähdä. Kokemuksena veneen teko oli todella positiivinen ja lopputulokseen olen todella tyytyväinen.

Tässä hiottuna.



Tässä maalattuna Kookosmaalilla (joka tuoksui ihanalta ollakseen maalia).


maanantai 12. marraskuuta 2012

Laiva

Aiheena: Selkämeri
Materiaali: puu

Saimme puutyötekniikoiden jakson aiheeksi Selkämeren. Katselimme aiheesta pienen videopätkän, jonka aikana saimme piirtää mitä aihe toi mieleemme. Minun paperissani oli hylje, purjeven, kaisloja ja majakka. Koska ohjaajamme vahvasti ohjasi meitä tekemään laivan, päädyin siihen, etten uskalla lähteä kokeilemaan ja kikkailemaan ja päädyin valmistamaan laivan.

Saimme mäntylautaa 2 x 4" 33cm, joten se määräsi laivan pituuden.
1. Piirsin laudanpalan ympäri keskiviivan sekä keulan muotoa sahauksen helpottamiseksi.

 Kuvassa lauta kiinnitettynä höyläpenkkiin. Kuvassa näkyy piirtoviivat (vaikkakin heikosti).

2. Tämän jälkeen sahasin keulan muodon, sahaten palat pois keulan molemmilta puolilta.
3. Kauniimpaa ja pyöreämpää muotoa keulaan, pohjaan ja laivan perään tein kavahöylällä sekä viilaamalla.


4. Tämän jälkeen piirsin hytin paikan laivan kanteen.
5. Taltalla aletaan ´kaivertamaan´ hyttiä. Sain tasaisemman lopputuloksen kun pienellä taltalla koversin (ilman vasaraa) kevyesti puun pintaa, jolloin sain siloiteltua rouheammat taltan jäljet.



 6. Ja sitten lempivaiheeni; hionta. Hiomista, hiomista ja hiomista. Ensin 80hiomapaperilla ja sen jälkeen 120hiomapaperilla. Paras jälki ja helpointa hiominen oli kun työn kiinnitti pöytään ja hiekkapaperin sisälle laittoi puupalikan.
Hytin reunoja ja päätyjä oli lähes mahdoton hioa, joten tein parhaani (tai itseasiassa sen verran kuin hermot kesti) ja loput joko jää sellaiseksi kuin on tai fiksailen sitä ennen pintakäsittelyä.


7. Masto kiinnitettiin poraamalla pylväsporakoneella1cm reijän (rima oli 1cm leveää).
(onneksi työkaverini oli pitämässä teknisen työn tuntia kun menin poraamaan reikää. En ehkä olisi tajunnut, että koneeseen voi laittaa rajoittimen, ettei reikä mene pohjasta läpi :)).


Tähän asti olen siis saanut laivani nyt. Torstaina selviää, millaisen pintakäsittelyn laivani saa. Jäin myös miettimään teenkö laivaani puomin ja/tai köydet. No, jätän asian muhimaan. Tähän mennessä olen superonnellinen, että sain laivan näinkin pitkälle valmiiksi, ja melko omin avuin!