tiistai 26. marraskuuta 2013

Ketju

Pääsimme Kouluelektroniikkaan kokeilemaan muinaisketjun valmistamista. Koruihmisenä olin aivan innoissani.
Paikoillemme oli laitettu valmiiksi seuraavat välineet; korulenkkien sahausalusta, sahaus-/kierityspuikko, korusaha, korupihdit, tompakkilankaa, teräsrasvaa.


Saimme tompakkilankaa, jonka pääty piti napauttaa litteäksi. kiertityspuikko pujotettiin alla olevaan kieritysrautaan (jossa on erikokoisia reikiä). Langan litteä pääty langasta pujotettiin kierrityspuikon päädyssä olevaan koloon ja alettiin kiertämään. Jujuna oli pitää lanka niin, että se kiertyi tiukasti yhteen.



Tämän jälkeen sahaan otettiin rasvaa ja alettiin sahaamaan, rauhallisella tasaisella tyylillä.



Renkaita alettiin kiinnittämään toisiinsa. Jokainen rengas aukaistiin ensin taakse päin, jonka jälkeen se väännettiin itseä kohti ja lopuksi osat kohti toisiaan.




Lisäksi saimme leikata ohuesta kuparilevystä laattoja, joita voi muokata erilaisiksi koruiksi. Leikkausväline oli hauska ja helppokäyttöinen. Kahden metalli palan väliin  (joissa oli erikokoisia reikiä) laitettiin kuparilevy, jonka päälle laitettiin ´paino´joka oli juuri reijän kokoinen. Tätä painoa lyötiin napakasti vasaralla, jolloin kuparista leikkaantui täysin pyöreä pieni laatta. 


Laattojen reunat hiottiin hienon hienolla hiomapaperilla. Leikkurilla sai tehtyä siistin pienen reijän laattaan ripustusrengasta varten.


Innostuin vielä meisteillä koristelemaan laattoja.


Lopuksi korut laitettiin rummutukseen, jossa haulit hioivat korut kiiltäviksi ja sileiksi. 


Korvakorukoukkujen valmistaminen oli uusi kokemus sekin. Ne oli melko helppo valmistaa, kun sai kiinni ajatuksesta ja tekniikasta. 



Näitä laattoja, joihin punsseleilla hakkailin kuvioita ja kirjaimia, olisin voinut tehdä loputtomiin. 
Ihania, helppoja, kauniita. 


Tämä oli minulle uusi tekniikka, mutta koruhullulle täysin sopiva ja täysin koukuttava. 
Täältä löytyy lisää ohjeita. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti