Ketju

Pääsimme Kouluelektroniikkaan kokeilemaan muinaisketjun valmistamista. Koruihmisenä olin aivan innoissani.

Paikoillemme oli laitettu valmiiksi seuraavat välineet; korulenkkien sahausalusta, sahaus-/kierityspuikko, korusaha, korupihdit, tompakkilankaa, teräsrasvaa.

Saimme tompakkilankaa, jonka pääty piti napauttaa litteäksi. kiertityspuikko pujotettiin alla olevaan kieritysrautaan (jossa on erikokoisia reikiä). Langan litteä pääty langasta pujotettiin kierrityspuikon päädyssä olevaan koloon ja alettiin kiertämään. Jujuna oli pitää lanka niin, että se kiertyi tiukasti yhteen.

Tämän jälkeen sahaan otettiin rasvaa ja alettiin sahaamaan, rauhallisella tasaisella tyylillä.

Renkaita alettiin kiinnittämään toisiinsa. Jokainen rengas aukaistiin ensin taakse päin, jonka jälkeen se väännettiin itseä kohti ja lopuksi osat kohti toisiaan.

Lisäksi saimme leikata ohuesta kuparilevystä laattoja, joita voi muokata erilaisiksi koruiksi. Leikkausväline oli hauska ja helppokäyttöinen. Kahden metalli palan väliin  (joissa oli erikokoisia reikiä) laitettiin kuparilevy, jonka päälle laitettiin ´paino´joka oli juuri reijän kokoinen. Tätä painoa lyötiin napakasti vasaralla, jolloin kuparista leikkaantui täysin pyöreä pieni laatta. 

Laattojen reunat hiottiin hienon hienolla hiomapaperilla. Leikkurilla sai tehtyä siistin pienen reijän laattaan ripustusrengasta varten.

Innostuin vielä meisteillä koristelemaan laattoja.

Lopuksi korut laitettiin rummutukseen, jossa haulit hioivat korut kiiltäviksi ja sileiksi. 

Korvakorukoukkujen valmistaminen oli uusi kokemus sekin. Ne oli melko helppo valmistaa, kun sai kiinni ajatuksesta ja tekniikasta. 

Näitä laattoja, joihin punsseleilla hakkailin kuvioita ja kirjaimia, olisin voinut tehdä loputtomiin. 

Ihania, helppoja, kauniita. 

Tämä oli minulle uusi tekniikka, mutta koruhullulle täysin sopiva ja täysin koukuttava. 

Täältä löytyy lisää ohjeita. 

Mökki

Alumiininen mökki oli ajatuksena ihana. Toteutus ja materiaalin valinta sekä sen soveltuvuus kynttilälyhdyksi alkoi epäilyttämään jo valmistusvaiheessa. Onneksi ystävä teki samanlaisen, jolloin saimme jaettua tuskaamme. Suunnitteluvaihe oli pitkä ja aika tarkkaan saimme pohtia, minkä osan leikkaamme, minkä osan taitamme, mihin saamme popniitit kiinnitettyä, kuinka korkean mökistä tekee, jne. Teimme ensin paperisen kaavan, jonka saimme koekasattua ja jonka avulla saimme piirrettyä alumiinilevylle mökin kaikkine kulmineen ja leikkausviivoineen.

Alumiinilevylle piirrettiin mökin ulkoreunat sekä taitteet.

Tämän jälkeen leikkasin mökin reunat isolla leikkurilla niin pitkälle kuin pystyin. Isolla leikkurilla reunat pysyivät siistimpinä, eikä niihin tullut sahalaitaa, joka peltisaksilla leikatessa helposti tuli.

Osan taitoksista sain tehtyä isolla taittamiskoneella, mutta mökki sisälsi paljon kulmia, jotka vaikuttivat toisiinsa. Kulmat oli taitettava tietyssä järjestyksessä, jotta ne sai ylipäätänsä taitettua.

Ikkunat porasin pylväsporakoneella isomalla ja pienemmällä terällä. Isolla terällä poratessa minulla ei ollutkaan levy kunnolla kiinni ja se lähti pyörimään terän mukana, jonka seurauksena levyyn tuli rumia jälkiä. Yritin pelastaa tilannetta hiomalla pintaa hiomapaperilla. Aluksi pinta näytti kauhelta, mutta nyt tuo pinta näyttää itse asiassa ihan hauskalta.

 Popniittauksesta en jostain syystä ottanut kuvia, mutta se oli koko projektin helpoin asia. Popniittiä varten merkattiin niitille paikka, porattiin reikä ja lopuksi naksautettiin popniittipihdeillä popniitti paikoileen.

Oppilaiden kanssa valmistettavaksi työ on liian vaikea, mutta alumiinin taittaminen sopii mielestäni hyvin alakouluun, jossain yksinkertaisemmassa muodossa. 

Lopputulokseen olen yllättävän tyytyväinen. Mielestäni mökistä tuli suloinen. Vähän vino ja hyvin omaperäinen. Kynttilää en mökissä uskalla polttaa pientä hetkeä kauempaa, mutta koriste-esineenä se on oikein sievä.

Emalointi

Olen aina ihaillut emaloituja koruja. Nyt olin innoissani, kun pääsin tekemään niitä itse.
Käytössämme oli Efcolor emalointijauhe, joka sulaa 160´c, jolloin se sulaa kotiuunissa tai hellan levyllä.

Movemberin innoittamana tein viikset. 

Kuvio piirretään kuparille ja leikataan irti. 

Reunat viilataan ja hiotaan niin, ettei siihen jää teräviä reunoja. 

Korulenkkiä varten porataan reikä (tässä tapauksessa reijät). 

Pinta puhdistetaan sitruunahapolla ja huuhdellaan vedellä sekä kuivataan hyvin. 

Emalointijauhe ripotellaan korupalan päälle. 

Kuparilevy emailointijauheineen nostetaan varovasti hellanlevyn päälle (jonka päällä on alumiinufoliota sekä ritilä). Korun saa ottaa pois, kun pinta on kupruillut ja sen jälkeen sileentynyt. 

Lisäksi tein joulua ajatellen punaiset yksinkertaiset korut lahjaksi (tai ehkä lahjaksi). 

Nämä korut ovat yksinkertaisemmat kuin viiksi-koru. Valmistustekniikka oli samanlainen kuin aiemmin. 

Kuparilevylle piirretään korun ääriviivat. Tämän korun sain leikattua isolla leikkurilla, jolloin reunat olivat siistit sekä tasaiset. Lisäksi ennen emalointia porataan reikä korulenkkiä varten. 

Koska minulle jäi kuparilevyä vielä jäljelle ajattelin käyttää sen tehokkaasti (ja koska hieman innostuin emaloinnista). Tein lisää yksinkertaisen mallisia korulaattoja. Ideana ihania värejä ja hieman tyttömäistä kimalletta. 

Innostuin vielä kokeilemaan erilaista muotoa ja emalin yhdistämistä. Kylmäpakotin kuparilevyn ja porasin reijän korulenkkiä varten. Eräällä opiskelukaverilla oli kakkupaperia mukanaan ja hän kokeili kakkupaperia sabluunana. Kuvio oli kaunis ja varsinkin voimakkailla väreillä, kuvio oli todella näyttävä.  

Löylykauha

Opiskeluidemme aluksi eräs ryhmästämme kysyi, että ´tehdäänhän me löylykauha?` No, siitähän tuli jo lentävä lause ja pitihän se sitten myös tehdä!

 Halusin tehdä ohjeen löylykauhan valmistamiseen, sillä tuntui siltä, että siinä oli niin monta vaihetta, että unohdan kuitenkin jotain, jos en kirjaa vaiheita ylös.

Kuppi:
1. Kuparista leikataan n. 1cm suurempi pala kuin mitä kupin muotti on. Ympyrä mitataan ja piirretään kuparilevyyn.

 2. Taita reuna n. 1cm muotin reunan yli hakaten kumivasaralla. Kupin muotoa voi lyödä pikkuisen jo tässä vaiheessa.

3. Kuumenna kuparilevyä kaasupolttimen avulla, kunnes se on punertava.

4. Jäähdytä kupari vesihanan alla.

5. Kuivaa kupari paperilla ja puhdista pinta teräsvillalla.

6. ´Paukuta´ kuparia muotin päällä ja koita saada kuppiin muotoa. Varmista, että reunat pysyvät muotin reunan yli kun hakkaat.

Toista vauheita 3-6 kunnes kuppi on tarpeeksi syvä.

8. Leikkaa ylimääräinen reuna pois leikkurilla.

9. Ota puinen muotti sekä pyöreäpäinen vasara ja hakkaa reunoja tasaisemmaksi.

10. Viilaa ja hio kupin reunasta terävät reunat tasaiseksi.

11. Kiillota kuppi teräsvillalla ja viimeistele kiilloitusaineella.

Varsi:
1. Katkaise varren metallitanko halutun pituiseksi.

2. Kuumenna varren toista päätä ahjossa kunnes se hohkaa punaisena.

3. Tao pää litteäksi aina välillä kuumentaen ja jatken takomista. Myös varren pään muotoa voi hieman takoa pyöreämmäksi.

4. Kun varren pää on halutun mallinen anna sen jäähtyä. Varren jäähdyttyä viilaa pää kauniiksi.
Me kuumensimme vielä varren ja valelimme sen jäteöljyllä, jolloin siitä tuli musta.

Kupin ja varren yhdistäminen

1. Katso miten kauha ja varsi istuvat toisiinsa ja muokkaa tarvittaessa (vääntämällä tai hieman hakkaamalla vasaralla).

2. Merkitse varren päähän reikien paikat ja poraa pylväsporakoneella reijät (2kpl) varteen. Varmista, ettei varsi pääse liikkumaan poraamisen aikana kiinnittämällä se hyvin.

3. Merkitse kuppiin alemman reijän paikka ja poraa se käsiporalla.

4. Varmista, että kupariniitti sopii juuri porattuihin reikiin. Leikkaa niitti niin, että niitin artta jää näkyviin noin 2-3mm.

5. Lyö niitti paikoilleen ensin reikäpäisellä punsselilla, jolloin osat menevät tiiviisti yhteen ja tämän jälkeen pyöreäpäisellä punsselilla. Varmista, että niitin pää pysyy punsselissa, joka on kiinnitettynä puristusrautaan.

6. Tasoita ja kaunistele niitin pää vielä pyöreäpäisellä vasaralla hakaten.

Niitti sisäpuolelta: 

7. Varmista, että kuppi ja varsi ovat hyvässä kulmassa toisiinsa nähden ja poraa toinen reikä kuparikuppiin.

8. Kiinnitä toinen niitti kuten ensimmäinenkin.

9. Lakkaa spray-lakalla ja anna kuivua.

Kahva;
1. Hio ja teroita varren toista päätä hiomakivessä. Varteen voi tehdä pieniä lovia joko meistillä tai hiomakoneella.

2. Sahaa sopivan mittainen puupala kahvaksi. Hio ja muotoile tarpeen mukaan.

3. Poraa varren puuosaan sopivan kokoinen reikä metalliosaa varten. Testaa metallivarren istuminen puuvarteen ja jos se istuu hyvin, liimaa kaksikomponenttiliimalla osat yhteen.

Löylykauhan valmistaminen on melko perinteinen asia koulun teknisessä työssä. Oppilaat pitävät työstä ja monessa koulussa kuulee lauseen; "meidän koulussa on aina tehty löylykauha". Perinteikästä ja käytännöllistä. Opettajan näkkulmasta löylykauha on monipuolinen työ, joka yhdistää monia eri tekniikoita ja materiaaleja.

Käsityön nelikenttä (Huovila, HIntsa & Säilä; Kirja käsityöstä 2010) 

Metallitöissä

Tiedot ja taidot:
- Eri käsittelytekniikat; pakotus, taivuttaminen, takominen, hehkuttaminen.
- kuumakäsittelyn tilat ja niiden käyttö
- kuumakäsittelyn kriittiset kohdat sekä työturvallisuus kuumakäsittelyssä
- metallin leikkaaminen ja poraaminen
- metallin hiominen ja viilaaminen
- metallin merkitseminen
- metallin poraaminen
- metallin kiillottaminen
- metallin lakkaaminen
- materiaalitietous
- mittaaminen
- työvälineiden käyttö

Suunnittelun taidot;
-tuotteen toimivuus
- oma suunnittelu ja suunnittelun sekä lopputuloksen käytännöllisyys
- kokonaisuus
- esteettisyys

Työskentelyn taidot:
- työskentelyn taidot
- tarkka työskentely
- kärsivällisyys materiaalin käytössä
- työturvallisuus
- kuumakäsittelyn kriittiset kohdat
- kuumakäsittelyn tilat ja niiden käyttö
- työvälineiden asianmukainen käyttö
- arviointi; suunnittelun, prosessin ja valmiin lopputuloksen arviointi sekä oppilaan itsearviointi

Kasvamisen taidot:
- materiaalin, tuotteen ja työn sekä oman työn arvostaminen
- ongelmanratkaisutaidot ja niiden kehittyminen
- työn ilo ja oman kädenjäljen arvostaminen
- kestävä kehitys ja kierrätys